»Mutta mitä te tekisitte veliparkani asemassa, hyvä herra?»
»Madame, tällä hetkellä on muuan puolue kasvamansa kuin Tuhannen ja yhden yön jättiläiset, jotka uurnaan suljettuina särkivät sen ja kasvoivat tunnin perästä sata kyynärää pitkiksi.»
»Tarkoitatteko jakobiineja, herra Gilbert?»
Gilbert ravisti päätänsä.
»En, tarkoitan girondelaisia. Jakobiinit eivät halua sotaa, gironde sitä tahtoo. Sota on kansalliskysymys.»
»Mutta sota… hyvä Jumala, ketä vastaan? Keisariako, veljeämme, vastaan? Vai onko vihollisemme Espanjan kuningas, sukulaisemme? Herra Gilbert, vihollisemme ovat Ranskassa eivätkä Ranskan rajojen takana, ja todistukseksi…»
Madame Elisabeth epäröi jatkaa.
»Jatkakaa, madame», kehoitti Gilbert.
»En todellakaan tiedä, voinko sitä sanoa teille, tohtori, vaikka juuri sitä varten olen kutsuttanut teidät puheilleni.»
»Te voitte sanoa minulle kaikki, madame, miehelle, joka on kuninkaan altis ystävä ja valmis kuolemaan hänen puolestaan.»