Aamu vihdoinkin sarasti, ja samassa määrässä kuin ympäristöt tulevat näkyviin yön hämärästä vahvistui minun alkuperäinen pelkonikin. Pakeneminen oli kerrassaan mahdotonta ilman ulkoapäin tullutta apua. Ja mistäpä tuo apu sitten tulisi?
Lähempänä yhdeksää koputettiin meidän ovellemme. Minä menin Gertrudin huoneeseen sanomaan tälle, että hän päästäisi pyrkijät sisälle.
Samat palvelijat, jotka me jo edellisenä iltana olimme nähneet, tulivat nyt korjaamaan pois illallisruokaa, johon emme olleet koskeneetkaan, ja järjestämään aamiaista.
Gertrud teki niille eräitä kysymyksiä, mutta mitään vastaamatta poistuivat ne huoneesta.
Minä palasin takaisin huoneeseeni. Kaikki oli minulle nyt selvillä. Anjoun herttua oli nähnyt minut Monsoreaun kreivin toimeenpanemassa juhlassa. Hän oli mieltynyt minuun. Isälleni oli asiasta kerrottu ja hän oli tahtonut pelastaa minut ja saattaa minut turvaan niiden vainoojien tieltä, joiden alaiseksi minä epäilemättä joutuisin. Senvuoksi hän oli lähettänyt minut pois Méridorista, mutta hänen varovaisuutensa oli ollut hyödytöntä, sillä pakomme oli tullut ilmi joko uskottomain palvelijain tai onnettoman sattuman kautta, ja minä olin joutunut sen saman miehen käsiin, jolta hän oli tahtonut minut piilottaa.
Gertrudin hartaista pyynnöistä minä join kupillisen maitoa ja söin palasen leipää. Koko aamupäivän me suunnittelimme mielettömiä pakosuunnitelmia. Me näimme sadan askeleen päässä venheen airoineen rantaruohikkoon kiinnitettynä: Jos tuo vene olisi ollut meitä lähempänä, olisimme varmasti voineet pelastua.
Meille järjestettiin päivällinen samoinkuin aamiainenkin oli järjestetty. Minä istuin pöytään, mutta yht'äkkiä, kun olin taittanut palan leipää, putosi siitä pieni paperilappu.
Minä avasin sen nopeasti. Se sisälsi vain nämä sanat:
"Muuan ystävä pitää teidän kohtaloanne silmällä. Huomenna saatte tietoja hänestä ja isästänne".
On helppo käsittää, miten iloiseksi minä tulin. Sydämeni sylkytti niin että rintani oli haljeta. Näyin lapun Gertrudille, ja jälelläolevan osan päivästä kulutimme odotellen ja toivoen.