— Herra Chicot! — lausui munkki vallan hämmennyksissään.
— Mihin helkkunaan sinä, veli, olet menossa? — kysyi Chicot.
— Sitäpä en tiedä. Entäs te?
— Minä kyllä tiedän, mihin minä menen, — vastasi Chicot. — Minun tieni kulkee suoraan eteenpäin.
— Onko matkan määrä kauaksikin?
— Aina sinne asti, mihin pysähdyn. Mutta koskapa sinä, veli, et voi selittää syytä täällä oloosi, epäilen minä muuatta asiaa.
— Mitä niin?
— Sitä että sinä olet nuuskimassa minua.
— Hyvä Jumala! Minäkö nuuskimassa teitä? Taivas minua varjelkoon! Minä vain teidät huomasin, siinä kaikki.
— Mitä sitten näit?