— Hiikkariin tuo mies! ajatteli Bussy.
Hän koetti saada puetuksi tuon ajatuksensa sanoiksi tai teoksi; mutta niin toinen kuin toinenkin oli vallan mahdotonta.
Ah, nyt minä ymmärrän, — virkkoi nuori mies ja lähestyi sänkyä, — Te olette haavottunut, hyvä herra, eikö niin? Sallikaa minun katsoa; me koetamme teitä lääkitä.
Bussy tahtoi vastata, mutta ei kyennyt. Hänen silmiään verhosi kuin lasimainen kalvo ja hänen sormenpäissään pisteli kuin tuhansin neuloin.
— Onko haava kuolettava? — kysyi taas se suloinen ääni, mutta samalla niin osaaottavaisen surumielisenä, että se sai kyynelet kihoamaan Bussyn silmiin.
— Sitä en vielä tiedä, mutta olen sen pian teille sanova, — vastasi nuori mies. — Tajutonna hän kuitenkin on.
Vain tämän saattoi Bussy vielä käsittää: hän tunsi vielä kerran kuulevansa kuin jotain poistuvain hameitten kahinaa. Sitten hänestä tuntui siltä kuin valettaisiin kuumaa rautaa hänen kylkeensä, mutta senjälkeen hän kokonaan menetti tajuntansa.
Kun hän tästä horrostilastaan heräsi, tunsi hän kylmän tuulen hivelevän kasvojaan, ja karkeita ääniä osui hänen korviinsa. Hän avasi silmänsä nähdäkseen, riitelivätkö ehkä nuo seinälle maalatut kuviot keskenään, ja hän koetti tarkastella, vieläkö muotokuva oli paikoillaan. Mutta hän ei nähnyt seiniä eikä kattoa eikä kuvaa; kaikki olivat kadonneet. Hänen oikealla puolellaan seisoi harmaisiin vaatteisiin puettu mies, valkea, verentahraama esiliina edessään, mikä oli kääritty paremmin toiselle puolelle; vasemmalla puolellaan näkyi muuan augustinolaismunkki, joka koetteli kädellään hänen päätään. Etupuolella seisoi jokin vanha nainen ja kuului mutisevan eräitä rukouksia.
Bussyn harhaileva katse kiintyi pian erääseen suunnattomaan kivimöhkäleeseen, joka näkyi vähän tuonnempana hänen edessään, ja hän tarkasteli sitä hyvin huomaavaisesti saadakseen selville, mikä se oli. Hän tunsi silloin Templen harjoineen, ja sen yläpuolelta kirkkaan talvisen taivaan, jota nouseva aurinko kultaili.
Bussy havaitsi makaavansa ihan yksinkertaisesti kadulla tai oikeammin sanoen Temppelitornin vallihaudan vierustalla.