— Tulin tänne myymään vaimoni kolmea jalokiveä ja ottamaan selkoa siitä, tulisiko liiga minut musertamaan.
— Huomannette, että se ei ole vaarallinen.
— Huomaan, ja siitä on minun kiittäminen teitä.
— Mitä tarkoitatte?
— Sitä että jos te, sen sijaan että kieltäydyitte rupeamasta liigan päälliköksi, olisitte ehdotukseen suostunut ja siten yhtynyt minun vihollisiini, niin olisin minä tullut hirtetyksi. Siksipä minä saatuani tietää kuninkaan rangaisseen teitä kieltäytymisenne vuoksi Vangitsemalla teidät, vannoin, että teidät pelastan, ja sen olen nyt tehnyt.
— Aina vaan yhtä herkkäuskoinen! — ajatteli Frans. — Olisippa väärin pettää hänet.
— Matkustakaa Anjouhun, serkkuni, — virkkoi bearnilainen hymyillen. — Joutukaa Anjouhun. Ah, herra Guise! Te luulitte voittaneenne pelin, mutta minäpä lähetänkin teille haitallisen työtoverin. Varokaa itseänne!
Samassa tuotiin heille virkeät hevoset. Henrik, navarralainen ja Frans heilahtivat satulaan ja d'Aubigné seurasi mukisten heidän perässään.
15.
Ystävättäret.