— Olen kylläkin.
— Menkää kuitenkin ilmoittamaan hovimestarille.
Portinvartija meni. Hovimestari saapui kohta ja tunsi heti Monsoreaun.
— Mistä herra kreivi tulee tuollaisessa tilassa? — kysyi hän.
Monsoreau toisti äskeisen tarinansa.
— Me kävimme hyvin levottomiksi, — sanoi hovimestari, — huomatessamme hevosen palaavan takaisin ilman ratsastajaa. Etenkin oli levoton hänen korkeutensa, jolle minulla oli kunnia ilmoittaa teidän saapumisestanne.
— Aah! Vai oli hänen korkeutensa levoton, sanotte te?
— Hyvin levoton. Ja hän on käskenyt saattamaan teidät hänen luokseen heti kun olette saapunut.
— Hyvä on. Tahdon vain ensin käydä tallissa katsomassa, onko mitään vahinkoa tapahtunut hänen korkeutensa hevoselle.
Monsoreau riensi talliin. Hän tapasi ymmärtäväisen Rolandin samasta paikasta, josta oli sen ottanutkin. Se söi mitä parhaimmalla ruokahalulla.