— Mitä sanot? — huudahti herttua hämmästyneenä, mutta ei silti jaksanut salata iloansa. — Monsoreauko kuollut?
— Niin on. Olemmehan me kaikki kuolevaisia?
— Mutta eihän usein noin äkisti kuolla.
— Se riippuu asianhaaroista. Varsinkin jos tullaan surmatuksi.
— Onko hänet sitten surmattu?
— Siltä näyttää.
— Kuka sen on tehnyt?
— Saint-Luc, jonka kanssa hän oli joutunut riitaan.
— Ah! Se kunnon Saint-Luc!
— Ooh! Enpäs minä ole tiennytkään, että Saint-Luc kuului teidän ystäviinne.