Anjoun herttua hymyili pirullista hymyään.
— Siinäkö tapauksessa, että minä muuttaisin päätöstäni? — kysyi hän.
— Niin. Vastoin veljellenne antamaanne lupausta te sen kyllä tekisitte, jos vain huomaisitte omain etujenne niin vaativan, vai kuinka?
— Ehkä.
— Aivan niin! Ja teidän lähettiläänne pistettäisiin silloin Bastiljiin.
— Me emme ilmoittaisi lähettiläälle hänen matkansa tarkoitusta, vaan antaisimme hänelle kirjeen.
— Elkää antako hänelle mitään kirjettä, vaan ilmoittakaa hänelle pikemminkin häntä uhkaavasta vaarasta.
Mutta silloinhan ei kukaan ottaisi tehtävää niskoilleen.
— Ooh, miksi niin luulisitte?
— Tunnetteko ketään, joka uskaltaisi sellaiseen ryhtyä?