Raivostus kuvastui taistelevien kasvoilta. Mutta heidän yhteenpuristuneet huulensa, heidän kalpeutensa, käden vaistomainen vavahteleminen ilmaisivat, että varovaisuus hillitsi heissä tuon raivon.
Kului useita minuutteja, ja ne sellaisen aseman vallitessa saattoivat tuntua iäisyydeltä. Miekat kalahtivat vastakkain. Ei ainoatakaan iskua oltu vielä annettu.
Väsyneenä tahi ehkä pikemminkin vakuutettuna siitä että oli nyt tullut tuntemaan vastustajansa laski Ribeirac käsivartensa alas ja hengähti silmänräpäyksen. Schomberg hyökkäsi askeleen eteenpäin ja antoi hänelle iskun. Ribeiracin kasvot olivat kalmankalpeat ja verivirta purskahti hänen olkapäästään. Hän väisti toisen iskun ikäänkuin tutkiakseen haavansa laatua.
Schomberg aikoi uusia hyökkäyksen, mutta Ribeirac kohotti miekkansa ja kohdisti häneen iskun, joka sattui hänen kylkeensä. Molemmat olivat he nyt haavoittuneet.
— Levätkäämme nyt muutamia sekunteja, jos suvaitsette, — sanoi Ribeirac.
Quélus ja Antraguet olivat sillävälin yhä enemmän tulistuneet. Mutta kun Quéluksella ei ollut minkäänlaista tikaria, oli hänen pakko väistää vasemmalla kädellään, ja kun tuo vasen käsi oli paljas, tuli siihen jokaisesta väistämisestä pieni naarmu, niin että käsivarsi ennen pitkää oli ylt'yleensä veressä. Antraguet sitävastoin, etunsa huomaten ja ollen yhtä taitava kuin Quéluskin, väisti varsin helposti vastustajansa iskut. Kolme pistoa oli sattunut Quélukseen, vaikkakaan ne eivät olleet vaarallisia, ja veri virtaisi kolmesta haavasta hänen rinnastaan, mutta aina hän haavan saadessaan vain huusi:
— Ei se ole mitään.
Livarot ja Maugiron olivat edelleenkin varovaisia. Ribeirac tunsi, että häneltä, sikäli kuin verensä vuoti, alkoivat voimat vähetä, ja tuskasta mielettömänä hän hyökkäsi Schombergia kohti. Tämä ei väistynyt askeltakaan takaperin, vaan tyytyi ojentamaan miekkansa eteenpäin. He pistivät nyt kumpikin toisiaan, missä yrityksessä Ribeirac sai rintansa lävistetyksi ja Schomberg sai haavan kaulaansa. Kuolettavasti haavoittuneena vei Ribeirac vasemman kätensä haavalleen, mutta paljasti sen kautta asemansa. Schomberg käytti hetkeä hyväkseen ja antoi hänelle uuden iskun. Mutta Ribeirac tarttui nyt oikealla kädellään kiinni vastustajaansa ja työnsi vasemmalla kädellään tikarinsa kahvaa myöten hänen rintaansa. Sen terä upposi suoraan hänen sydämeensä.
Schomberg päästi kumean huudon ja kaatui takaperin, mutta veti samassa mukanaan maahan Ribeiracin, jolla vielä oli miekka rinnassaan kiinni.
Nähdessään ystävänsä kaatuvan riensi Livarot, Maugiron kintereillään hänen luokseen. Hän pääsi eräitä askeleita edelle, niin että hän ehti auttaa Ribeiracia tämän koettaessa vapautua Schombergin miekasta. Sen Livarot kiskasi irti ystävänsä rinnasta. Mutta Maugiron hänet heti saavutti, ja hänen täytyi nyt puolustautua liukastavalla maalla vaikeassa asemassa ja aurinko vasten kasvoja.