Liigan allekirjottaminen.
Saman päivän iltana antoi Guisen herttua pääkaupungin asukkaiden kirjoittautua jäseniksi liigaan.
Suunnattomat väkijoukot riensivät kirkkoihin. Heidän eleensä olivat samalla sekä iloisia että uhkaavia, varsinkin heidän kulkiessaan eräitten sotaväenosastojen ohitse. Tuo käytös, samoinkuin heidän huutonsa, vihellyksensä ja uhkauksensa olisivat saattaneet Morvilliersin levottomaksi, ellei tämä virkamies varsin hyvästi olisi tuntenut hyviä parisilaisiansa, jotka tosin ovat ivallisia ja pisteliäitä, mutta jotka kuitenkin omasta alotteestaan eivät tee mitään pahaa, varsinkaan, ellei jokin ilkimys heitä siihen yllytä tai ellei jokin varomaton vastustaja heitä siihen vaadi.
Näkyi kuitenkin väliin yksi ja toinen joukkue, jossa ruostuneita miekkoja hieman tupestaan kohotettiin. Varsinkin silloin, kun he kulkivat sellaisten talojen ohi, joissa jokin hugenotti asui. Silloin he huusivat: Pyhä Bartolomeus! Roviolle kerettiläiset!
Näitten huutojen vuoksi ilmestyi ikkunaan jokin vanha palvelija tai pappi, ja portit ja ovet visusti suljettiin. Ylpeinä siitä, että olivat saaneet säikäytetyksi itseään aremman pelkurin, riensivät porvarit voittokulkuaan jatkamaan.
Etenkin l'Arbre Secin kadulla oli tungos hirveä. Väkijoukko koetti meluten tunkeutua erään kirkkaasti valaisevan lyhdyn luo. Se riippui muutamassa kyltissä, jonka lukijamme ehkä tuntevat, kun mainitsemme, että kyltti kuvasi kanaa sinisellä pohjalla ja että siihen alle oli kirjoitettu: Kaunis tähti.
Talon kynnyksellä seisoi muuan mies, ruudukas pumpulilakki päässään. Toisessa kädessään hän piteli paljastettua miekkaa ja toisessa heilutteli jo puolittain täytettyjä paperilappuja ja huusi lakkaamatta:
— Tulkaa, tulkaa tänne, urhokkaat katolilaiset! Käykää sisälle "Kauniin tähden" ravintolaan, sillä täällä tapaatte hyvää viiniä ja iloisia kasvoja! Tulkaa! Tänä yönä tullaan hyvät seulomaan erilleen pahoista. Huomisaamuna voidaan vehnä erottaa akanoista. Tulkaa, hyvät herrat! Te, jotka osaatte kirjoittaa, tulkaa kirjoittamaan! Ja te, jotka ette taida kirjoitusta, tulkaa tekin ja antakaa nimenne joko minun, mestari La Hurièren, taikka avustajani herra Croquentinin kirjoitettavaksi.
Herra Croquentin, nuori nulikka valkea mekko yllään ja vyössään puukko sekä kirjoitusneuvot, merkitsi tosiaankin jo edeltäpäin ylös naapurien nimiä ja ensimäiseksi niistä isäntänsä, mestari La Hurièren.
— Eläköön messu, hyvät ystävät! — kirkui täyttä kurkkua "Kauniin tähden" ravintolan isäntä. — Eläköön pyhä uskonto, eläköön messu, vuuh!