— Mikä kirje?
— Se, jonka juuri äsken piilotitte.
— Sire, ajatelkaahan toki, — virkkoi herttua.
— Mitä pitäisi minun ajatella?
— Teidän pyyntönne ei ole ylimyksen arvon mukaista ja se sopisi korkeintaan jollekin poliisipalvelijallenne.
Kuningas vaaleni harmista.
— Antakaa kirje tänne! huusi hän.
— Naisen kirje! Ajatelkaahan hieman, sire!
— On olemassa naisten kirjeitä, joita on hyvä saada lukea ja joiden lukemattomuus saattaa olla vaarallista, niinkuin esim. meidän äitimme kirjeet.
— Veljeni!