— Sekin on teidän vaikutustanne, jatkoi Monte-Cristo hymyillen.
— Mikä onni, ettei Albert ole sotilas, sanoi Morrel.
— Kuinka niin?
— Pyydellä anteeksi taistelupaikalla! sanoi nuori kapteeni päätään pudistaen.
— Älkäähän nyt eksykö tavallisten ihmisten ennakkoluuloihin, Morrel, sanoi kreivi lempeästi. — Myönnättehän, että kun Albert on urhoollinen, niin hän ei voi olla pelkuri, mutta hänellä oli erikoiset syynsä tämänaamuiseen menettelyynsä, ja hän oli yksinkertaisesti sankarillinen.
— Oli kyllä, oli kyllä, sanoi Morrel, — mutta sanon aivan kuin espanjalainen: Hän oli eilen urhoollisempi!
— Syöttehän aamiaista kanssani? kysyi kreivi lopettaakseen keskustelun.
— En, lähden luotanne kello kymmenen.
— Teidän piti siis mennä jonkun toisen kanssa aamiaiselle?
Morrel hymyili ja pudisti päätään.