— Minä pidän enemmän kuin lupaan, sanoi Dantès.
— Oho, sanoi laivuri nauraen, — sen saamme nähdä.
— Milloin vain tahdotte, vastasi Dantès nousten. — Minne on matkanne?
— Livornoon.
— No niin, sen sijaan että purjehtisitte pitkin rantoja, miksi ette lähde suoraan tuulen mukaan?
— Siksi, että silloin joutuisimme suoraan Rion-saarelle.
— Sen ohi voitte päästä kahdenkymmenen kaapelinmitan päässä.
— Tarttukaa siis peräsimeen, niin saamme nähdä taitonne.
Nuori mies meni aluksen perään. Painellen hiukan peräsintä hän tunsi, että alus totteli hyvin.
— Prasseihin ja taljoihin! komensi hän.