— Tee niin kuin tahdot, sanoi vaimo, — minä en sekaannu asiaan.
Ja hän alkoi väristen nousta portaita. Hänen hampaansa kalisivat, vaikka oli paahtavan kuuma ilma.
Viimeisellä askelmalla hän pysähtyi hetkiseksi.
— Mieti tarkoin, Gaspard, sanoi hän.
— Minä olen jo tehnyt päätökseni, vastasi Caderousse.
Huoaten meni carcontelainen huoneeseensa.
— Mitä olette päättänyt? kysyi apotti.
— Kertoa teille kaikki, vastasi toinen.
— Luullakseni teette siinä viisaasti, sanoi apotti. — Minä en välttämättömästi tahdo tietää, mitä haluatte salata, mutta jos autatte minua jakamaan rahat vainajan toivomuksen mukaan, niin sitä parempi.
— Luulen kyllä voivani, vastasi Caderousse, ja toivon ja ahneuden puna nousi hänen poskilleen.