— Olen hukassa, aivan hukassa.
— Tullessani tänne saapui laiva satamaan.
— Tiedän kyllä. Eräs nuori mies, joka on pysynyt keskellä onnettomuuttani minulle uskollisena, viettää suurimman osan aikaansa taloni katolle rakennetussa lasikopissa toivoen voivansa ensimmäisenä ilmoittaa minulle iloisen uutisen. Hän kertoi minulle laivan tulosta.
— Se ei siis ollut teidän laivanne?
— Ei, se on bordeauxlainen laiva, La Gironde. Sekin saapui Intiasta, mutta ei ole minun.
— Ehkä se tietää jotakin Pharaonista ja tuo teille tietoja?
— Sanoakseni suoraan pelkään yhtä paljon tietoja kuin sitä, etten niitä saa. Epävarmuus on aina tavallaan toivoa.
Hän jatkoi hiljaa:
— Tämä viipyminen ei ole luonnollista. Pharaon läksi Kalkuttasta helmikuun viidentenä päivänä. Sen olisi jo kuukausi sitten pitänyt saapua tänne.
— Mitä tämä on? sanoi englantilainen samassa. — Mitä tämä merkitsee?