"Allekirjoitukset:
"John Dickins, laivan kapteeni; Edvard Thomson, ensimäinen perämies;
Williams Smith, lääketieteen kandidaatti.
"Mitä todistajaan, yllämainittuun perämieheen tulee, pani hän puumerkkinsä, koska hän ei sanonut osaavansa kirjoittaa."
Luettuansa tämän kirjeen Cécile päästi huudon ja kaatui lattialle tajuttomana.
XXII LUKU.
Onnettomuus onnettomuuden jälkeen.
Cécile toipui hajusuolojen kitkerästä hajusta, joita Aspasia neiti oli tuonut hänelle. Hänen huutonsa oli kuulunut markiisittaren huoneeseen saakka, ja tämä oli lähettänyt kamarineitsyensä tiedustelemaan mitä oli tapahtunut.
Hetken kuluttua markiisitar, nähden ettei Aspasia neiti palannut, tuli itse katsomaan.
Vaikkei Cécilen suhde markiisittareen ollut hellimpiä, heittäysi hän isoäitinsä sylin ojentaen hänelle tuon hirveän pöytäkirjan, joka yhdellä iskulla oli lyönyt sirpaleiksi kaikki hänen unelmansa ja toiveensa, ja toisti kerta toisensa perästä:
— Kuollut! Kuollut! Kuollut!