— Hyvä herra, saatte luottaa siihen, etten unohda sanaakaan siitä, mitä nyt olette sanonut. Mutta nimeänne emme sittenkään vielä tiedä.
— Sen saatte lukea allekirjoittamastani passinne vahvistuksesta. Suokoon Jumala, että siitä olisi teille turvaa silloinkin, kun en itse ole teitä suojelemassa.
Samassa kirjuri palasi, uusi passi kädessään. Vanha oli otettu pormestarinvirastoon todisteeksi.
— Asetu tuohon ja kirjoita, sanoi virkamies kirjurille.
Tämä totteli ja pantuansa paperille tavalliset alkulauseet hän keskeytti kirjoituksen kuullakseen siihen pantavat nimet.
— Mikä on miehesi nimi ja ikä, kansalainen? kysyi virkamies.
— Pierre Durand, kolmekymmentäkuusi vuotta.
— Hyvä. Ja äitisi?
— Gervaise Arnoult, ja hän on neljänkymmenenviiden vuoden ikäinen.
— Ja itse olet nimeltäsi?