"Se sortuu", vastasi Portos seisahduttaen omansa.
D'Artagnanin ratsu horjui tosiaan ja vaipui polvilleen; sitten se korahtaen kaatui kyljelleen.
Se oli saanut rintaansa d'Artagnanin ensimmäisen vastustajan ampuman luodin.
D'Artagnan kirosi niin katkerasti, että siitä olisi taivaskin voinut revetä.
"Haluatteko hevosta, monsieur?" kysyi Mousqueton.
"Hitto, haluanko muka!" karjaisi d'Artagnan.
"Tässä on", sanoi Mousqueton.
"Mistä hornasta oletkaan saanut kaksi varahevosta?" ihmetteli d'Artagnan hypätessään toisen selkään.
"Niiden ratsastajat ovat kuolleet; arvelin niistä saattavan olla hyötyä, joten otin ne mukaan."
Sillaikaa oli Portos uudestaan panostanut pistoolinsa.