"Kuten haluatte, messieurs, kunhan vain lähdemme", sanoi Mordaunt.
"Hyvä juttu", jupisi Portos. "Mikä on alus nimeltään?" kysyi d'Artagnan.
"Standard."
"Hyvä. Puolen tunnin kuluttua olemme kannella."
Ystävykset kannustivat ratsujansa ja lähtivät kiitämään "Englannin Vaakunaa" kohti.
"Mitä sanot tuosta nuoresta miehestä?" kysyi d'Artagnan matkalla.
"Hän ei vähääkään miellytä minua", vastasi Portos, "ja sormeni syhyivät Aramiin pyynnön täyttämiseen."
"Varo tekemästä sitä, hyvä Portos! Tuo mies on kenraali Cromwellin lähetti, ja me saisimme luullakseni verrattain nuivan vastaanoton, jos tulisimme hänen luokseen sellaisin viestein, että olemme vääntäneet niskat nurin hänen uskotultaan."
"Vaikka vain", intti Portos, "mutta minä olen aina havainnut Aramiin viisaaksi neuvojaksi."
"Kuulehan", virkkoi d'Artagnan, "kun lähetystoimemme on päättynyt…"