"Niin, sire."
"Ei väliä, sanansaattaja on tervetullut, ja tunnen aina erityistä mielihyvää, kun te saavutte luokseni, — te, jonka kiintymys kohdistuu muukalaiseenkin ja onnettomaan; ja teidäthän on Henriette lähettänyt tuekseni. Olkoon sanomanne mikä hyvänsä, puhukaa siis huoletta."
"Sire, Cromwell on tänä yönä saapunut Newcastleen."
"Vai niin!" huudahti kuningas; "hyökätäkseen kimppuuni?"
"Ei, sire, vaan ostaakseen teidät."
"Mitä sanottekaan?"
"Sanon, sire, että skotlantilaisella armeijallanne on neljänsadantuhannen punnan saatava."
"Maksamatonta palkkaa, niin, sen tiedän. Lähes vuoden ajan ovat urheat ja uskolliset skotlantilaiseni jo taistelleet pelkästään kunnian vuoksi."
Atos hymyili.
"No niin, sire, vaikka kunnia on kaunis saavutus, ovat he väsyneet taistelemaan yksinomaan siitä hyvityksestä, ja tänä yönä he ovat myyneet teidät kahdestasadastatuhannesta punnasta, puolesta saamisestaan."