Tämä merkkikirjoitusten tulkitsija oli pieni hintelä mies. Huulet olivat kokoonpuristetut, otsa tutkimuksista rypistynyt, kasvot kalpeat ja alaspäin suippenevat, leuka terävä, otsa pakeneva, poskipäät ulkonevat, silmät syväkuoppaiset ja sameat, vaikka ne kuitenkin ajoittain elostuivat. Hra de Sartines nimitti häntää Fouineksi. [Fouine merkitsee näätää. Suom.]

— Käykää istumaan, — kehoitti virkamies, joka näki, että: kirjurin liikkeitä vaikeutti hänen muistiinpanokirjansa, sala-aakkos-kokoelmansa, paperi ja kynä.

Fouine istahti vaatimattomasti jakkaralle, puristi säärensä yhteen ja alkoi sanakirjaansa selaillen ja muistiaan pinnistäen kirjoittaa polvillaan, järkkymätön ilme kasvoilla.

Viiden minuutin päästä oli hän kirjoittanut:

§ 'Käsky koota kolmetuhatta veljeä Pariisissa.

§ Käsky perustaa kolme piiriä ja kuusi looshia.

§ Käsky järjestää suurkoptille henkivartiosto ja hankkia hänelle
neljä asuntoa, joista yksi jossakin kuninkaallisessa linnassa.

§ Käsky antaa hänen käytettäväkseen viisisataatuhatta frangia
poliisikunnan muodostamiseksi.

§ Käsky ensimäisen pariisilaispiirin jäseniksi hankkia
kirjailijoiden ja filosofien parahisto.

§ Käsky palkata tai lahjoa virkamiehistö ja ennen kaikkea varmentua poliisiministeristä joko lahjuksilla, väkivallalla tai viekkaudella.'