— Missä nyt olemme? — kysyi hän Lorenzalta.
— Olemme eräällä vuorella, — vastasi nuori nainen.
— Niin olemme, — myönsi Balsamo säpsähtäen ilosta; mitä näet?
— Edessäni, vasemmallani vai oikeallani?
— Edessäsi.
— Näen avaran laakson, jonka toisella puolella on metsää, toisella kaupunki, ja virran, joka eroittaa ne ja häipyy näköpiirin taakse juosten suuren linnan muurien vieritse.
— Aivan niin, Lorenza. Tämä metsä on Vésinet'n metsä, kaupunki on Saint-Germain, linna on Luciennes. Astukaamme rakennukseen, joka on takanamme.
— Astukaamme.
— Mitä näet?
— Ensiksikin eteisessä pienen kummallisesti puetun neekerin syömässä hedelmäkonvehteja.