— Olet sinä hauska veitikka, herttua; näet kaikkien suunnitelmaimme keskeytyvän, näet selittämättömän pysähdyksen asiaini kulussa, ja neuvot minua odottamaan!
— Minkä pysähdyksen? Anna kuulla.
— Ensiksikin, kas tässä.
— Kirje?
— Niin, pojaltani.
— Ahaa, everstiltä.
— Kauniilta everstiltä!
— No, onko sielläkin jotain tapahtunut?
— On tapahtunut, että Filip myöskin on lähemmäs kuukauden Reimsissä odottanut kuninkaan hänelle lupaamaa nimitystä, mutta sitä nimitystä ei ole kuulunut, ja kahden päivän päästä rykmentti lähtee matkalle.
— Oh peijakas, lähteekö rykmentti?