Gilbert antoi puoli louisdoria jaloissaan ryömivälle Ange Pitoulle, ja molemmat naiset pyysivät maalaisille ominaiseen liikuttavan tuttavalliseen tapaan, että saisivat kunnian syleillä vierasta.
Niin suuri mielenliikutus oli vallannut tämän kahdeksantoistavuotiaan isän, että hän oli vähällä siitä nääntyä. Kalpeana ja kiihtyneenä hän alkoi joutua päästään pyörälle.
— Lähtekäämme, — virkkoi hän Pitoulle.
— Niinkuin tahdotte, monsieur, — vastasi talonpoika kääntyen tielle.
Ja he lähtivät todellakin. Mutta äkkiä Madeleine huusi ovelta:
— Monsieur, monsieur!
— Mikä on? — kysyi Gilbert.
— Hänen nimensä, nimensä! Miksi tahdotte häntä puhuteltavan?
— Hänen nimensä on Gilbert! vastasi nuorukainen miehekkään ylpeästi.
60.