Marat ryhtyi murtamaan ja lukemaan kirjettä, samalla kun rouva Grivette seisaaltaan ja väristen Balsamon kaikkivaltiaan tahdon voimasta toisteli, sitä mukaa kuin Marat ne silmillään luki, seuraavat sanat:
'Paras Hippokrateeni.
Apelles on saanut valmiiksi ensimäisen muotokuvansa, hän on myynyt sen viidestäkymmenestä frangista. Tänään syödään ne viisikymmentä frangia Saint-Jacques'n ravintolassa. Tuetko mukaan?
Tietystikin osa niistä juodaan.
Ystäväsi L. David.'
Tämä oli sananmukaisesti kirjeen sisältö.
Marat pudotti paperin.
— Ka, — sanoi Balsamo, — näette, että Grivette-rouvallakin on sielu ja että tämä sielu valvoo hänen nukkuessaan.
— Ja omituinen sielu, — virkkoi Marat, — sielu, joka osaa lukea, vaikka ruumis ei siihen kykene.
— Se johtuu siitä, että sielu tietää kaiken, sillä sielu voi jäljentää heijastusvaikutuksen avulla. Koettakaa luettaa hänellä tämä kirje, kun hän on herännyt, — kun ruumis on varjollansa verhonnut sielun, niin näette.