»Sitä hyvää kuningasta! Kuolinvuoteellaan hän sanoo ystävilleen kuten muinen Leonidas: 'Tänään minä syön illallista sen Pluton luona.' Entä kuningatar?»
»Kuningatar surkutteli teitä ja tiedusteli hartaasti vointianne.»
»Millä sanoilla, tohtori?» kysyi Mirabeau, joka ilmeisesti pani suuren arvon Gilbertin vastaukselle.
»Hyvin kauniilla sanoilla tietenkin.»
»Lupasitte kunniasanallanne toistaa sanasta sanaan, mitä kuningatar puhuisi.»
»Oh, en muista ihan tarkkaan sanamuotoa.»
»Tohtori, ette ole unohtanut tavuakaan.»
»Vannon…»
»Tohtori, olette luvannut. Tahdotteko, että kohtelen teitä miehenä, jonka sanaan ei voi luottaa?»
»Te ahdistatte tiukasti, kreivi.»