Isidor de Charny, joka oli veljensä kanssa tutkinut matkareitin ja tunsi siis kaikki vaikeat ja vaaralliset kohdat, ratsastaisi edellä tiedustelijana ja tilaisi postihevoset, jottei hevosten vaihdossa tapahtuisi hetkenkään viivytystä.
Herrat de Malden ja de Valory istuisivat ajurinpenkillä maksaakseen postimiehille kolmekymmentä souta kultakin puolen penikulman matkalta. Tavallisesti oli tämä maksuerä viisikolmatta, mutta ajoneuvojen painavuuden takia lisättiin siihen viisi souta.
Jos postimiehet ajaisivat hyvin, saisivat he runsaat juomarahat, mutteivät sentään neljääkymmentä souta enempää, sillä vain kuninkaan tapana oli maksaa écu.
Kreivi de Charny ajaisi vaunuissa torjuakseen kaikki uhkaavat onnettomuustapaukset. Hän ja mainitut kolme lähettiä olisivat hyvin aseistettuja. Kunkin varalle olisi vaunuissa pari pistoolit.
Maksamalla kolmekymmentä souta puolen penikulman matkasta ja ajamalla kohtalaisen nopeasti oli laskettu päästävän Châlonsiin kolmessa tunnissa.
Kaikki nämä matkaohjeet oli järjestetty kreivi de Charnyn ja herttua de
Choiseulin kesken.
Ne toistettiin moneen kertaan kolmelle nuorelle miehelle, jotta jokainen olisi selvillä tehtävistään.
Varakreivi de Charny ratsastaisi edellä ja tilaisi hevoset.
Herra de Malden ja de Valory istuisivat ajurinpenkillä ja maksaisivat hevoset.
Kreivi de Charny istuisi vaunuissa ovi-ikkunan ääressä, ja mikäli olisi tarvis puhua, niin hän puhuisi.