Molemmat kaatuivat.
Ruoska pani ne nousemaan ja nyt yritettiin lähteä. Silloin takimmaisen postimiehen hevoset kaatuivat.
Postimies itse suistui hevosen alle.
Charny, joka oli äänettömänä katsellut tapausta, riensi auttamaan postimiestä hevosen alta. Tällöin jäivät miehen saappaat hevosen alle.
»Voi, herra», huusi Charny postimestarille, jonka uhrautuvaa mieltä hän ei tuntenut, »minkälaiset hevoset olette meille antanut?»
»Tallini parhaat!» vastasi tämä.
Hevoset olivat sillä välin sotkeutunut vetohihnoihin niin pahasti, että mitä enemmän ne ponnistelivat, sitä pahemmaksi kävi tilanne.
Charny syöksyi selvittelemään vetohihnoja.
»Riisukaamme hevoset ja valjastakaamme ne uudelleen», sanoi hän.
»Meillä on kiire.»
Postimestari auttoi häntä itkien epätoivosta.