Tällöin tultiin de Damasille ilmoittamaan, että muuan Dandoinsin lähettämä aliupseeri odotti häntä hänen asunnossaan.
Aliupseeri ilmoitti hänelle, ettei herra Dandoinsia eikä hänen rakuunoitaan kannattanut odottaa, sillä Sainte-Menehouldin asukkaiden vaatimuksesta olivat viranomaiset pidättäneet herra Dandoinsin. Sanantuoja lisäsi — sen de Damas jo tiesikin — että Drouet oli karauttanut kuninkaan vaunujen jälkeen, muttei liene niitä tavoittanut, koskapa häntä ei ollut nähty Clermontissa.
Herra de Damas oli paraikaa kuuntelemassa näitä kuninkaallisen rykmentin aliupseerin tiedonantoja, kun tultiin ilmoittamaan Lauzunin joukko-osaston lähetti.
Tämän viestintuojan oli lähettänyt herra de Rohrig, joka herrojen de Bouillé nuoremman ja de Raigecourtin kanssa oli Varennesiin sijoitettujen joukkojen päällikkö. Kun tunnit olivat vierineet eikä ketään ollut tullut, olivat nuo kelpo aatelismiehet käyneet levottomiksi ja lähettäneet de Damasilta tiedustelemaan, tiesikö tämä mitään kuninkaasta.
»Minkälaisessa kunnossa oli Varennesiin sijoitettu joukko lähtiessänne?» kysyi de Damas ensitöikseen.
»Ihan rauhallinen», vastasi lähetti.
»Missä husaarit ovat?»
»Kasarmissa valmiiksi satuloituine ratsuineen.»
»Ettekö tavannut tänne tullessanne vaunuja?»
»Kyllä, vastaani tulivat neljän hevoset vetämät vaunut ja kahden vetämät kääsit.»