"Rouva", keskeytti Jeanne.
"Anteeksi… unohdin… on siis totta, rouva…"
"Mieheni on kreivi de la Motte, monseigneur."
"Aivan oikein, santarmina kuninkaan vai kuningattaren väessä?"
"Niin, monseigneur."
"Ja te, madame, olette syntyänne Valois?"
"Valois, monseigneur."
"Suuri nimi!" huomautti kardinaali pannen jalkansa ristiin. "Harvinainen, sukupuuttoon kuollut!"
Jeanne käsitti kardinaalin epäilyksen.
"Ei, monseigneur", vastasi hän, "ei se ole sukupuuttoon kuollut, koska se on minun ja minulla on veli, parooni de Valois."