"Te siis epäilette?"
"En vain epäile, vaan olen varma."
"Puhutaan siis pikkuisen nuoruudestanne, neiti Nicole."
"Vaikka vain, mutta sanon jo edeltäpäin, etten aio vastata."
"Ei tarvitakaan."
"Minä siis kuuntelen."
"En tahdo mennä niin kauas taaksepäin kuin lapsuuteenne, siihen ikään, jota tavallisesti ei oteta lukuun, vaan aloittakaamme siitä ajasta, jolloin ehditte naimaikään, jolloin havaitsitte, että Jumala oli pannut teihin sydämen, jotta rakastaisitte."
"Rakastaisin ketä?"
"Rakastaisitte Gilbertiä."
Tämä sana, tämä nimi pani välistyksen kiitämään nuoren naisen kaikissa suonissa, ja sininen domino tunsi hänen vapisevan.