"Herra prinssi-kardinaali de Rohan."
Kuningatar liikahti kiivaasti ja sanoi hymyillen:
"Minun vihamieheni!"
"Teidän majesteettinne vihamies, hän, kardinaali!" huudahti Jeanne. "Voi madame!"
"Näyttää siltä, kuin ihmettelisitte, että kuningattarella on vihollinen. Kyllä näkyy, että hovi on teille outo!"
"Mutta, madame, kardinaali ihailee teidän majesteettianne, ainakin olen saanut sen käsityksen, ja ellen ole erehtynyt, on hänen kunnioituksensa kuninkaan korkeata puolisoa kohtaan myös täydellinen."
"Oikein, kreivitär, uskon kyllä, mitä sanotte", vastasi Marie-Antoinette käyden taas hilpeäksi, kuten hänen tapansa oli, "uskon ainakin osaksi. Kardinaali todella ihailee minua."
Näin sanoen hän purskahti heleään nauruun ja kääntyi Andrée de Taverneyhin päin.
"Katsokaa, kreivitär, juuri siksi, että kardinaalissa on tuo ihailu, hän on vihamieheni."
Jeanne de la Motte oli hämmästyvinään kuin maalaistyttö.