Favras totteli mitään vastaamatta.
Hengenmies astui rattailta ensimmäisenä, häntä seurasi vanki ja sitten teloittaja, joka yhä piteli kiinni nuoran toisesta päästä.
Kädet oli sidottu ranteista, joten markiisi voi käyttää kouriaan.
Hänen oikeaan käteensä pantiin tuohus ja vasempaan tuomiopaperi.
Kuolemaantuomittu eteni kirkon portaille saakka ja polvistui.
Ympäröivien ihmisten joukossa hän huomasi etualalla äskeisen hallikantajan tovereineen, jotka oli nähnyt jo Châteletista lähdettäessä.
Moinen sitkeys näytti liikuttavan häntä, mutta sanaakaan ei kuulunut hänen huuliltaan.
Muuan Châteletin virkamies oli paikalla häntä odottamassa.
»Lukekaa, herra», sanoi tämä hänelle kovalla äänellä.
Sitten hän kuiskasi: