Sitten hän kohotti päänsä teloittajaa kohden, joka näytti odottavan hänen määräyksiään sen sijaan että olisi itse antanut määräykset.
»Täyttäkää velvollisuutenne», sanoi hän.
Tuskin hän oli lausunut nämä sanat, kun teloittaja sysäsi häntä ja hänen ruumiinsa alkoi häälyä ilmassa.
Tämä näytelmä synnytti tavattoman kohinan Grève-torilla, jotkut ensikertalaiset paukuttivat käsiään ja huusivat: »vielä kerran!» ikäänkuin olisivat kuuntelemassa katuviisua tai suurta oopperalaulua. Äsken mainitsemamme, mustiin puettu nuorukainen solahti alas kiveltä, jolla oli seisonut, tunkeutui väkijoukon halki ja Pont-Neufin kulmassa nousi nopeasti liverittömiin ja vaakunattomiin ajoneuvoihin sekä huusi ajurille:
»Luxembourgiin ja niin nopeasti kuin ohjaksista pääsee!» Ajoneuvot lähtivät liikkeelle täyttä neliä.
Kolme miestä odotteli ylen kärsimättöminä näiden ajopelien tuloa.
Yksi heistä oli Provencen kreivi ja toiset kaksi aatelismiehiä, jotka olemme joskus maininneet näissä kuvauksissamme, mutta joiden nimiä on tässä turhaa ilmoittaa.
He odottelivat sitäkin kärsimättömämmin, kun heidän oli pitänyt mennä aterialle kello kaksi ja kun he levottomuudessaan eivät olleet voineet sitä tehdä.
Keittiömestari puolestaan oli ihan epätoivoinen. Hän oli aloittanut jo kolmannen päivällisen valmistelun, ja tämä päivällinen, joka kelpasi nautittavaksi kymmenen minuutin aikana, turmeltuisi neljännestunnissa.
Hetki oli siis äärimmäisen jännittynyt, kunnes vihdoin kuului sisäpihaan vierivien ajoneuvojen kolina.