Puhutaan kaikesta muusta kuin lukkosepän ammatista
Ludvig XVI ei poistunut työpajasta yhteisiä ulkoportaita pitkin, vaan häntä varten laitettuja erikoisportaita, jotka opastivat suoraan hänen työhuoneeseensa.
Erään pöydän peitti kokonaan suunnaton Ranskan kartta, mikä todisti, että kuningas oli jo varemminkin tutkinut lyhintä ja mukavinta tietä, jota hän voisi käyttää valtakunnasta paetessansa.
Mutta vasta työhuoneessa, kun ovi oli sulkeutunut ja Ludvig XVI luonut tutkivan silmäyksen ympärilleen, hän tuntui huomanneen, että häntä oli seurannut oppipoika, joka nuttu olalla ja hattu kädessä nyt seisoi työhuoneessa.
»Vihdoinkin», sanoi hän, »olemme kahden, rakas kreivi. Sallikaa minun ensiksi onnitella taitoanne ja kiittää teitä alttiudestanne.»
»Ja sallikaa, sire», vastasi nuori mies, »minun pyytää anteeksi teidän majesteetiltanne, että edes teidän palvelukseksenne olen uskaltanut esiintyä tällaisessa asussa ja puhutella teitä kuten olen puhutellut».
»Olette puhunut kuten kelpo aatelismiehen tulee, rakas Louis, ja minkälainen asu yllänne onkin, uskollinen sydän sykkii sen sisällä. Mutta asiaan, meillä ei ole aikaa tuhlata. Ei kukaan, ei edes kuningatar, tiedä teidän olevan täällä. Kukaan ei kuuntele meitä. Sanokaa pian, millä asialla olette tullut tänne.»
»Eikö teidän majesteettinne ole kunnioittanut isääni lähettämällä hänen luokseen erästä hovinne upseeria?»
»Kyllä, herra de Charnyn.»
»Niin, herra de Charnyn. Hänellä oli mukanaan kirje…»