»No, no, mestari Guidon… tuo on hyvä», sanoi hän. »Pankaa ensiksi kuntoon alusta. Alusta nähkääs on koko rakennuksen pohja. Kun alusta on valmis, pystyttäkää molemmat pylväät, mutta katsokaa tarkoin, etteivät rajamerkit tule liian etäälle tai liian lähelle. Minä olen muuten paikalla enkä päästä teitä näkyvistäni.»
Sitten hän lähestyi Cagliostroa ja Gilbertiä, jotka säästivät häneltä puoli taivalta.
»Hyvää huomenta, parooni», tervehti hän. »On kovin miellyttävää, että tulette ensimmäisenä ja tuotte mukananne tohtorin. Tohtori, muistatte kai vielä, että olin kutsunut teidät Maratin luona katsomaan koettani, mutta olin unohtanut kysyä osoitettanne… Te näette kohta jotakin merkillistä, kaikkein ihmisystävällisimmän koneen, mitä milloinkaan on keksitty.»
Sitten hän kääntyi äkkiä tähän koneeseen päin, rakkaimman huolenpitonsa esinettä tarkastamaan.
»No, no, Guidon, mitä te nyt teette?» sanoi hän. »Te panette etupuolen taaksepäin.»
Hän hypähti portaille, jotka kaksi apuria oli juuri kiinnittänyt neliölautaan, ja oli tuossa tuokiossa alustalla, missä hänen läsnäolonsa riitti parissa sekunnissa korjaamaan erehdyksen, jonka tämän uuden koneen salaisuuksiin perehtymättömät työmiehet olivat tehneet.
»Kas noin», virkkoi tohtori Guillotin katsellen tyytyväisenä, kuinka työ hänen johdossaan sujui kuin itsestään. »Nyt on enää pantava leikkuuveitsi uurteeseen… Guidon, Guidon», huudahti hän äkkiä kuin kauhistuneena, »kuulkaas, miksei uurretta ole vahvistettu messinkilevyllä?»
»Ah, tohtori, nähkääs, minä ajattelin, että hyvin voideltu kelpo tammipuu olisi yhtä hyvä kuin messinki», vastasi puuseppämestari.
»Siinä nyt ollaan», sanoi tohtori halveksivasti, »säästäväisyyttä, kitsautta, vaikka kysymyksessä on tieteen kehitys, inhimillinen hyvä! Guidon, jos kokeemme tänään epäonnistuu, panen teidät siitä vastuuseen. Hyvät herrat, otan teidät todistajiksi», jatkoi tohtori puhutellen Cagliostroa ja Gilbertiä, »haastan teidät todistamaan, että minä olin pyytänyt tekemään kourut messingistä ja että minä panen vastalauseen, kun niitä ei ole tehty messingistä. Jos veitsi nyt pysähtyy puolitiehen tai liukuu huonosti, niin se ei ole minun vikani, minä pesen käteni.»
Kahdeksantoista vuosisataa eroitti sen eleen, jonka tohtori teki uuden kojeensa tasokkeella, siitä kädenliikkeestä, jonka Pilatus aikoinaan oli tehnyt palatsinsa parvekkeelta.