Danton kirjoitti vapauttamismääräyksen.
"Kas tässä", sanoi hän. "Haluatteko pelastaa muita? Puhukaa! Minä puolestani tahtoisin voida pelastaa ne kaikki onnettomat!"
Gilbert kumarsi.
"Minulla on nyt kaikki mitä haluan", sanoi hän.
"Hyvästi siis, herra Gilbert. Ja jos joskus tarvitsette apuani, tulkaa suoraan puheilleni, mies miehen luo, ilman välikäsiä! Olisin hyvin onnellinen, jos saisin tehdä jotakin hyväksenne."
Opastaessaan häntä ulos hän jupisi:
"Voi, olisipa minulla neljäksikolmatta tunniksi teidän tahraton maineenne, herra Gilbert!"
Ja hän sulki oven tohtorin jälkeen raskaasti huoahtaen ja pyyhkien hikeä otsaltaan.
Gilbert lähti Abbayeen, hallussaan se kallisarvoinen paperi, joka antaisi hänelle Andréen.
Vaikka oli jo lähes yösydän, liikuskeli vankilan ympärillä uhkaavia joukkoja.