Aikoiko hän vain lennättää hilkan vai halusiko hän iskeä prinsessaa kasvoihin?
Veri alkoi vuotaa. Veri vaatii lisää verta. Muuan mies heitti halon prinsessaa kohden. Halko iski häntä takaraivoon. Hän kompastui ja vaipui toiselle polvelleen.
Nyt ei häntä voinut enää mikään pelastaa. Kaikilta tahoilta sapelit ja piikit työntyivät esiin ja upposivat häneen.
Hän ei edes äännähtänyt. Hän oli tosiasiallisesti kuollut jo äskeisen huudahduksen jälkeen.
Tuskin hän oli henkensä heittänyt — ehkä hän elikin vielä silloin — kun hänen kimppuunsa hyökättiin, ja seuraavassa tuokiossa hänen yltään oli riistetty vaatteet paitaa myöten, ja viimeisiä kertoja nytkähtelevä ruumis oli ihan alasti.
Rivo tunne oli sanellut hänen kuolemansa ja kiirehti tätä riisumistakin. Haluttiin nähdä tuo ruumis, jota Lesboksen naiset olisivat palvoneet.
Alastomana, jommoisena hän oli syntynytkin, hänet pantiin eräälle kivelle kaikkien nähtäväksi. Neljä miestä ryhtyi pesemään ja pyyhkimään verta, jota vuoti seitsemästä haavasta. Viides selitti kepillä osoittaen niitä suloja, jotka, niin sanottiin, olivat aikoinaan johtaneet hänet suosioon ja jotka tänään ihan varmasti olivat aiheuttaneet hänen kuolemansa.
Näin hän oli näytteillä kello kahdeksasta kahteentoista.
Vihdoin väsyttiin tähän ruumista käsittelevään historialliseen esitelmään. Muuan mies tuli ja katkaisi hänen kaulansa.
Ah, tuo pitkä ja notkea joutsenenkaula ei tehnyt suurta vastusta!