"Että me olemme vainajia!" vastasi muuan ääni.
Kukaan Termopyleen marssinut spartalainen ei vastannut ylevämmin.
Vihollinen saapui Verdunin edustalle. Se tapahtui elokuun 30 päivänä 1792. Elokuun 31 päivänä kaupunkia kehoitettiin antautumaan.
Beaurepaire ja hänen miehensä tahtoivat taistella viimeiseen mieheen.
Marceau kannatti heitä.
Puolustusneuvosto, johon kuului valtuuston jäseniä ja kaupungin huomatuimpia asukkaita, määräsi hänet antautumaan.
Beaurepaire hymyili halveksivasti.
"Olen vannonut kuolevani ennemmin kuin antaudun", sanoi hän. "Eläkää te, jos teitä haluttaa häpeänne ja häväistyksenne jälkeen. Minä pysyn uskollisena valalleni. Viimeinen sanani on: minä kuolen."
Ja hän ampui luodin otsaansa.
Se haamu oli mahtava ja hirveä kuin Adamastor-jättiläinen.
Lisäksi liittoutuneet hallitsijat, jotka emigranttien sanoihin luottaen uskoivat, että Ranska lentäisi heitä vastaan, näkivätkin vallan toista.