"He juuri! Ja sen minä aionkin paljastaa kansalaiselle ministerille ja paljon muutakin… Koska sen Capet-lurjuksen oikeudenkäynti kuuluu kohta alkavan, ehkei paljastukseni ole pahitteeksi kansalle nykyisenä ajankohtana."
"No niin, istuutukaa ja odottakaa, kansalainen. Minä ilmoitutan teidät kansalaiselle ministerille."
Ja vahtimestari kirjoitti paperilipulle sanat:
"Claude Nicolas Gamain, kuninkaan entinen lukkoseppä-mestari, pyytää päästä heti kansalaisen ministerin puheille erään tärkeän paljastuksen vuoksi."
Sitten hän antoi paperin eräälle toverilleen, jonka erikoistehtävänä oli ilmoittaa puheillepyrkijät.
Viiden minuutin perästä tämä toveri palasi ja sanoi lukkoseppä-mestarille:
"Seuratkaa minua, kansalainen."
Vaivaloisesti ja tuskasta ulvahtaen Gamain nousi ja seurasi vahtimestaria.
Vahtimestari opasti Gamainin, ei ministerin — kansalaisen Rolandin — viralliseen työhuoneeseen, vaan todellisen ministerin — kansatar Rolandin — huoneeseen.
Se oli pieni, hyvin yksinkertaisesti kalustettu, vihreällä seinäpaperilla verhottu huone, jonka ainoan ikkunan syvennyksessä olevan pöydän ääressä rouva Roland työskenteli.