"En voi sanoa ihan tarkalleen. Mutta se oli kolme tai neljä kuukautta ennen hänen pakoyritystään."
"Kuinka se kaikki tapahtui? Suokaa anteeksi, hyvä ystävä, mutta juttu tuntuu niin erikoiselta, että haluan kuulla joitakin yksityisseikkoja, ennenkuin lähden kanssanne tutkimaan sitä kaappia."
"Oh, ne yksityisseikat on helppo antaa, kansalainen ministeri, eikä niistä ole puutetta! Capet lähetti noutamaan minua Versaillesista. Vaimoni ei tahtonut laskea minua lähtemään, vaimo-rukka! Hän aavisti pahaa. Hän sanoi minulle: 'Kuningas on huonolla puolella, joudut vielä vaaraan hänen takiaan!' — 'Mutta', vastasin minä, 'koska hän lähettää noutamaan minua ammattiasioissa ja koska hän on oppilaani, täytyy minun mennä'. — 'Hyvä on', sanoi hän, 'kyllä siinä on politiikkaa usko minua, kuninkaalla on nykyisin muuta harrasteltavaa kuin tehdä lukkoja!'"
"Kertokaa lyhyemmin, hyvä ystävä. Vaimonne neuvoista huolimatta te siis lähditte?"
"Niin lähdin, vaikka minun olisi pitänyt noudattaa hänen neuvojaan. En olisi nyt tällaisessa kunnossa… Mutta he saavat sen maksaa minulle, ne myrkynsekoittajat!"
"Ja sitten?"
"Niin, palataksemme siihen kaappijuttuun…"
"Juuri niin, hyvä ystävä, ja koettakaa karttaa sivuhyppäyksiä, eikö niin? Kaikki aikani on tasavallan ja minulla on aikaa hyvin niukasti."
"Hän näytti minulle valmistamaansa bernhardilaisukkoa, joka ei käynyt, mikä todistaa, että jos se olisi käynyt hän ei olisi lähettänyt noutamaan minua, se petturi!"
"Hän näytti teille bernhardilaislukkoa, joka ei käynyt?" sanoi ministeri koettaen saada Gamainin pysymään asiassa.