JÄLKIKATSAUS
I
Mitä Ange Pitou ja Catherine Billot tekivät
Kuninkaan mestauksesta ja Gilbertin, Sébastienin ja Billotin lähdöstä oli kulunut vähä enemmän kuin vuosi. Eräänä kauniina ja kylmänä aamupäivänä — tuona hirveänä pakkastalvena 1794 — kolme neljäsataa henkeä, toisin sanoin lähes kuudesosa Villers-Cotteretsin asukasmäärästä, seisoskeli linnan torilla ja raatihuoneen pihalla, odottelemassa morsiusparin lähtöä, vanhan tuttumme, pormestari de Longprén, paraikaa tehdessä siitä avioparia.
Tämä morsiuspari olivat Ange Pitou ja Catherine Billot.
Ah, oli ilmeisesti tapahtunut monenlaista vakavaa, ennenkuin varakreivi de Charnyn entisestä rakastajattaresta ja pikku Isidorin äidistä oli tullut rouva Pitou.
Kukin kertoi ja selitti näitä tapahtumia omalla tavallaan. Mutta millä tavalla niitä seliteltiinkin ja kertoiltiinkin, kaikki nämä torijutustelut ylistelivät Ange Pitoun uhrautuvaa alttiutta ja Catherine Billotin viisautta.
Mutta mitä mielenkiintoisempi tämä vastainen aviopari oli, sitä enemmän sitä surkuteltiin.
Pitou ja Catherine olivat kenties onnellisempia kuin yksikään tuon odottelevan joukon miehistä ja naisista. Mutta joukko on nyt kerta kaikkiaan sellainen, että sen täytyy surkutella tai kadehtia.
Tänä päivänä se oli säälivällä tuulella, se surkutteli.