Ja hän painoi kylmät, värisevät huulensa Catherinen poskelle.
Silloin Catherine otti lapsensa, pani sen Pitoun syliin ja sanoi:
"Annan teille lapsen, Pitou. Tahdotteko ottaa hänen mukanaan myöskin äidin?"
Nyt meni Pitoun pää pyörälle. Hän sulki silmänsä ja puristaen yhä lasta rintaansa vasten hän vaipui tuolille ja huudahti sillä sydämen herkkyydellä, jonka vain sydän ymmärtää:
"Voi, herra Isidor, voi, rakas herra Isidor, kuinka minä teitä rakastankaan!"
Isidor sanoi Pitouta pappa Pitouksi, mutta Pitou sanoi varakreivi de
Charnyn poikaa herra Isidoriksi.
Ja koska Pitou tunsi, että poikaansa rakastaen Catherine halusi häntäkin rakastaa, hän ei sanonutkaan Catherinelle:
"Voi, kuinka minä rakastan teitä, neiti Catherine!"
Vaan hän sanoi Isidorille:
"Voi, kuinka minä rakastan teitä, herra Isidor!"