Tohtori Raynal kehoitti nuorukaista tulemaan lähemmäksi.
"Nuori mies", sanoi hän tälle, "neuvon sinua silti etsimään ylhäältä ja alhaalta, ymmärräthän?"
"Mutta, herra Raynal, koska kerran väitätte hänen kuolleen nälkään ja viluun…"
"On nähty kitupiikkejä", sanoi Raynal, "jotka ovat kuolleet nälkään ja viluun lojuessaan aarteellaan".
Sitten hän kohotti sormen huulilleen ja sanoi:
"Vaiti!"
Ja hän lähti.
III
Täti Angéliquen nojatuoli
Pitou olisi kenties harkinnut syvemminkin, mitä tohtori Raynal oli sanonut hänelle, mutta silloin hän näki kaukaa Catherinen, joka, lapsi sylissä, riensi täti Angéliquen asunnolle päin.