"Allekirjoittanut todistaa täten, että olen eilen ostanut ja maksanut Boursonnesin linnan kaikkine maineen Jacques Philippe Isidorin, neiti Catherine Billotin alaikäisen pojan, nimiin, ja että Boursonnesin linna kaikkine maineen kuuluu nyt siis tälle lapselle täysin omistusoikeuksin.

De Longpré,
Villers-Cotteretsin pormestari."

"Mitä tämä merkitsee, Pitou?" kysyi Catherine. "Arvaathan, etten käsitä tästä yhtään mitään."

"Lue toinenkin paperi", sanoi Pitou.

Catherine aukaisi toisen paperin ja luki:

"Allekirjoittanut todistaa täten, että olen eilen ostanut ja maksanut Pisseleun maatilan kaikkine alueineen kansatar Anne-Catherine Billotin nimiin ja että Pisseleun maatila kaikkine alueineen kuuluu nyt siis hänelle täysin omistusoikeuksin.

De Longpré
Villers-Cotteretsin pormestari."

"Taivaan tähden", huudahti Catherine, "sano pian, mitä tämä merkitsee!
Muutoin tulen hulluksi!"

"Se merkitsee, että niillä tuhannella viidelläsadalla viidelläkymmenellä louisdorilla, jotka toissa päivänä löysin täti Angéliquen vanhasta nojatuolista särjin sen nojatuolin lämmittääkseni teitä, kun palasitte hautuumaalta on asiat järjestetty niin, ettei Boursonnesin linna joudu Charnyn suvun hallusta eikä Pisseleun maatila Billotin suvun hallusta."

Ja sitten Pitou kertoi Catherinelle, minkä me olemme kertoneet lukijalle.