Se toimittaa kansalliskokoukseen lähetystöjä.
Elokuun 16 päivänä kolme lähetystöä tulee perätysten aitauksen eteen.
Elokuun 17 päivänä esiintyy uusi lähetystö.
"Kansa", sanoo se, "on väsynyt koston odotukseen. Kavahtakaa, ettei se ryhdy tekemään oikeutta! Tänä iltana, sydänyöllä, hätäkello alkaa läpätä. Tuileries-palatsiin on saatava rikosoikeus, johon kukin piiri valitsee yhden jäsenen. Ludvig kuudestoista ja Marie-Antoinette halusivat verta; saakoot he nyt nähdä kätyriensä veren vuotavan!"
Moinen julkeus, moinen painostus pani kaksi miestä kimmahtamaan:
Jakobiini Choudieun ja dantonilaisen Thuriotin.
"Ne, jotka tulevat tänne ehdottamaan verilöylyä", sanoi Choudieu, "eivät ole kansan ystäviä, ne ovat liehittelijöitä. Halutaan inkivisitiota. Minä vastustan sitä kuolemaani asti!"
"Te haluatte halventaa vallankumousta!" huudahti Thuriot. "Vallankumous ei ole ainoastaan Ranskan, vaan se on koko ihmiskunnan!"
Anomuksia seuraavat uhkaukset.
Nyt tulevat paikalle piirien edustajat ja sanovat:
"Ellei parin kolmen tunnin perästä ole tuomioistuimen puheenjohtajaa nimitetty ja elleivät tuomarit ole ryhtyneet toimimaan, tapahtuu Pariisissa suuria ikävyyksiä."