"Jos teidän enonne kuolisi", sanoi notario, "saisitte päällisiksi maksaa hautauskustannukset."
"Olkaa rauhassa sen asian suhteen", vastasi Gregoris, "minä annan pitää komean sielumessun hänelle. Perintö tulee kyllä vastaamaan kustannuksia, se nousee paljon yli miljoonan."
"Ystäväni, jos tahdotte uskoa minua tai ette, niin voin sanoa teille, ettei koko perintö ole pähkinänkuoren arvoinen."
"No niin, jos tämä perintö ei ole teille kylliksi, niin on teitä, kunniani kautta, vaikea tyydyttää."
"Minä sanon teille, että perintö on saanut siivet, niin että se on lentänyt tiehensä teiltä. Se on poissa — ettekö ymmärrä minua?"
"Teettekö pilaa, isä Serlendis? Minä pyydän teitä puhumaan vakavasti."
"Hyvä, se on lentänyt matkoihinsa, Melirytoksen taskuihin. Oletteko nyt ymmärtänyt minua? Tätä kai voidaan kutsua vakavaksi puheeksi!"
"Mitä kaikki tämä merkitsee? Te puhutte arvoituksia", sanoi nuorukainen, jolle asia alkoi käydä arveluttavaksi.
"Arvoituksia? Minä puhun mielestäni niin selvästi kuin mahdollista" sanoi notario. "Herra Metaksas on tehnyt teidät perinnöttömäksi, ja koko teidän perintönne on muutettu Melirytokselle."
"Se oli mukavaa", huudahti Gregoris äänekkäästi nauraen "Sitä juttua saatte koettaa jotakuta toista saada uskomaan, isä Serlendis. Tuo vanha Metusalem tekisi minut, perheen ylpeyden ja ylläpitäjän, perinnöttömäksi."