SIIRI. Minä kyllä ymmärrän. Voit muuten laittaa, mitä tahansa, kunhan se on vain semmoista, josta kasööri pitää.
LIISA. Mutta —
SIIRI. Ei mitään vastaväitteitä. Liisa unohtaa, että minä olen nyt rouva.
LIISA. Unohtaisinko sitä! Mutta — — —
SIIRI. Ja että Liisa on velvollinen tottelemaan minua.
LIISA. Senhän sanoo järkikin. Minä tahdoin vain sanoa, että rouva otti viimeiset talousrahat hansikk — — (Ovikello soi.)
SIIRI. Kukahan se lienee? Kiiruhda avaamaan. (Ottaa nopeasti hatun päästään.)
LIISA (eteisessä). Voi, taivas! Nytkös Siiri riemastuu! (Avaa peräoven Agnekselle ja menee vasemmalle.)
KOLMAS KOHTAUS.
SIIRI ja AGNES.