Oi, niin harvat meistä huolivat tätä nykyä luonteestaan, koska olemme niin hartaasti kiintyneet seuraamaan menestyksen kangastuksia, että oikea sana olisi ehkä — kuolettunut!
XIII LUKU.
Ennustamisen ja astrologian suhde toisiinsa.
Pintapuolisen tarkkaajan mielestä saattaa tämä asia näyttää päivänselvältä. Sillä maailmanmiehen kannalta katsottuna saattaa luulla astrologian yksinomaiseksi tehtäväksi "tulevaisuuden ennustamisen"; sillä ei olisi sen enemmän syytä olemassa-oloonsa, vaan olisi se käytännöllisesti katsottuna yhtä tarpeeton kuin tuo suuresti ylistetty tähtitiede. Voisi siis aivan yksinkertaisesti sanoa: edellytys, astrologia; seuraus, ennustaminen.
Mutta filosoofinen aisti, joka enemmän työskentelee saavuttaakseen totista tietoa ja tutkiakseen elämän syvempiä salaisuuksia kuin tarkatakseen markkinoita ja kootakseen rikkauksia — se näkee kysymyksen aivan toisessa valossa. Todella tieteellinen aisti, joka on tullut siihen johtopäätökseen tai ehkäpä vaan arvioimaan, että astrologia perustuu luonnonlaeille, hän arvostelee ennustuksen ja astrologian suhdetta samaten kuin kemisti arvostelee koetuslasi-koetta — jonka on tehnyt ainoastaan näyttääkseen totuuden (tai missä määrin on lähennellyt sitä) tunnetuista yleisistä laeista johdetuissa päätelmissään. Sillä tieto tulevista tapahtumista ei sinänsä anna taitoa muuttamaan asiain kulkua; siis ei voi ajattelevalla ihmisellä olla suurtakaan halua kurkistaa tulevaisuuteen ainoastaan saadakseen tietää "mitä tulee tapahtumaan", t.s. tyydyttääkseen uteliaisuuttaan; ja hän on siitä syystä karttava kaikkia ennustuskokeita ainoastaan niiden itsensä tähden.
Tässä kuulen jonkun muistuttavan: "Mutta miksi ette kaiken terveen järjen nimessä voi välttää sitä, minkä tiedätte tulevan tapahtumaan?"
Tämä on varsin oikeutettu kysymys, vaikka siinä on eräs poikkeus todistelun suorasta viivasta. Lyhyesti sanoen on syy se, että te ette tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Kaikki astrologiset ennustukset, persoonalliset, yleiset ja kansalliset riippuvat määrättyjen vaikutusvoimien tuntemisesta, jotka toimivat määrättynä aikana. Ja jokainen yritys ennustaa varmasti perustuu otaksumalle, että kyseessä olevat henkilöt näiden vaikutusten alaisina toimivat juuri samalla lailla kuin arki-ihminen tiettävästi toimii samojen asianhaarojen vallitessa. Täydelleen yhtäpitävän tapauksen antaa ennustus polkupyöräilijästä, jonka sanottiin kaatuvan eräällä määrätyllä, liukkaalla paikalla radalla — yhdeksässä tapauksessa kymmenestä toteutuu ennustus. Mutta tästä ei seuraa, että määrätyt vaikutusvoimat välttämättömästi aina aikaansaisivat samoja tuloksia, sillä lopullinen tulos on vaikutusvoimien ja välittävän mediumin yhteistyön kokonaissumma. Toisin sanoen, ihminen on tekijä, joka on otettava yhtä paljon lukuun kuin planeetat. Ja vaikka on täydellisesti totta, että useat ihmiset tulevat vastaamaan määrättyyn vaikutukseen tavalla, jota tuskin voi kutsua muuksi kuin puhtaasti koneelliseksi, löytyy kuitenkin muutamia poikkeuksia, jotka saavat luulotellun profeetan tasapainosta ja antavat tilaisuuden panettelijoille.
Luonteen vaikutusta kohtaloon kosketeltiin kuitenkin jo kylliksi edellisessä luvussa, eikä tarvitse nyt ryhtyä siihen.
Tekijän mielestä on ennustaminen suuressa määrin omiansa koettelemaan viisaan astrologian tutkijan tietoa niistä yliaistillisista käsitteistä, joilla hän työskentelee, toisin sanoen, se on omiansa kehittämään hänen arvostelukykyään, kykyä vertailla toisiinsa tendenssejä, jotka niin sanoaksemme ovat jonkinlaisessa kulmasuhteessa toisiinsa ja määrätä näiden tulosvoima siinä suunnassa, jossa kokeen tai ennustuksen esine tulee liikkumaan.
Tuskin saattaa odottaa, että tilapäinen lukija ilman muuta on hyväksyvä sen, minkä hän arvattavasti katsoo sangen kylmäveriseksi koetukseksi päästä toteenkäymättömien ennustusten vaikeuksista. Moni on kuitenkin huomaava sen totuuden itusen, joka löytyy annetuissa selityksissä.