26. Sinovjev (Apfelbaum): Lenin. 1918.

27. v. Freytagh-Loringhoven: Venäjän vallankumouksen historia. I osa. 1919.

28. Komarov-Kurlov: Venäjän keisarivallan loppu. 1920.

Tekijän käyttämiä lähteitä:

Vuodesta 1904 alkaen tekijä on koonnut aineksia "Venäjän uudempaan historiaan". Runsaan saaliin ovat antaneet aikakauskirjat: Russkaja Starina, Istoritsheski Vjestnik, Vjestnik Jevropy, Byloje, Osvoboshdenie. Sanomalehtiä on käytetty: Russkija Vjedomosti (vapaamielinen), Birshevija Vjedomosti (imperialistinen), Novoje Vremja (kansalliskiihkoinen), Rjetsh (kadettinen), Golos Moskvi (lokakuulainen), Iskra (menshevistinen), Pravda (bolshevistinen) ja Denj (sosiaalivallankumouksellinen). Päälähteenä molempiin viimeisiin lukuihin on ollut tekijän 1 p:stä elok. 1914 suurella huolella pitämä päiväkirja, käyttämällä samanaikaista sotakirjallisuutta, sanomalehtiä, lentokirjasia, julistuksia sekä erästä Riian salapoliisin suurta asiakirjanidosta, jonka se kaupungista poistuessaan 3 p. syysk. 1917 oli unohtanut ja joka m.m. sisälsi Pietarin poliisiosaston "erittäin salaisia" ohjeita. Edelleen merkittiin päiväkirjaan Venäjän eri seutujen tärkeiden tapahtumien silminnäkijäin persoonallisia tiedonantoja.

VIITESELITYKSET:

[1] Mainittakoon vertauksen vuoksi Saksan valtakunnan väentiheys 1 p. jouluk. 1900 toimitetun väenlaskennan mukaan: 104 henkeä neliökilometriä kohti.

[2] Koko arvonimistö luettelee 53 Venäjän tsaarin hallitsemaa maata, viimeisinä Turkestan sekä Schlesvig-Holsteinin, Stormarnin, Ditbmarschenin ja Oldenburgin herttuakunnat.

[3] Homjakov.

[4] Hän julkaisi 1835 Lontoossa kokoelman tärkeitä salaisia asiakirjoja, jotka eräät Pietarin ulkoasiainviraston virkailijat olivat hänelle myyneet. Myöskin Turkin hallitus oli käyttänyt hyväkseen korkeamman venäläisen virkakunnan lahjottavuutta ja hankkinut itselleen kokoelman salaisia asiakirjoja kuusikymmen- ja seitsenkymmenluvuilta, jotka se sodan puhjettua Konstantinopolissa julkaisi. Se todistaa Turkin valtionvirkamiesten olleen yhtä suuressa määrin ostettavissa ja lähettiläs Ignatievin harjoittaneen uutteraa myyräntyötä: rupla pyöri aina sulttaanin haaremiin saakka.